Tekoälyhypeä vai todellisia riskejä? Näin AI Hype Index ja Suomi.fi kehittäjille auttavat pysymään kartalla

Teksti: Marko Latvanen, johtava asiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto.

Gartnerin teknologiailmiöiden ”kuumuutta” mittaava hypekäyrä on tuttu näky digialalla. Graafi näyttää, onko ilmiö nousussa, laskussa vai asettumassa vakaaseen tilaan toimintaympäristössä. Gartnerin käyrä kuvaa ylätasoisia ilmiöitä, näinä aikoina vaikkapa generatiivista AI:ta, tekoälyagentteja ja synteettistä dataa ja niiden asemaa hypekäyrällä.

Massachusetts Institute of Technologyn MIT Technological Review -lehti on jo jonkin aikaa julkaissut kerran kuussa maanläheisempää ja – pakko todeta – hauskemmin toteutettua AI Hype Indexiä. MIT:n versiossa neliökenttään ”doom-utopia”/”hype-reality” -akseleille on sijoitettuja konkreettisia ilmiöitä, innovaatioita ja tuotteita. Se antaa pikaisesti vilkaistavan, aineistolinkeillä varustetun kuvan tekoälykentän kuplinnasta.

AI Hype Index -kenttä elokuussa 2025Avautuu uuteen ikkunaan.

AI Hype Index tekee näkyväksi todellisia palveluita ja tuotteita

AI Hype Index tuo kerrallaan esiin parikymmentä ilmiötä. Se tekee näkyväksi ”kuumien” teknologioiden konkreettisia ilmentymiä ja asettaa niitä arviokenttään. Se auttaa hahmottamaan, millaisista todellisista tuotteista ja palveluista voi olla kyse, kun puhumme agenteista tai kielimallien käyttötapauksista.

Kesän aikana ilmestynyttä kolmea AI Hype Indexiä tarkastellessani huomasin, että yksittäinen ilmiö saikin usein miettimään uusien teknologioiden kehittämisen motiiveja ja käytön reaalimaailman seurauksia.

Mitä MIT Hype Index nosti esiin kesällä?

Kesäkuun indexissä ihmettelin mm. sitä, miksi huippukokit ovat alkaneet käyttää ChatGPT:tä uusien reseptien kehittämiseenAvautuu uuteen ikkunaan. - eikö master chefin arvostamisen taustalla ole juuri mestarin omat oivallukset ja kokeilut? Tai mitä lelujätti Mattel oikein ajaa takaa yhteistyöllä OpenAI:n kanssaAvautuu uuteen ikkunaan. – onko Barbie+AI todella lapselle parempi lelu kuin ihan vain Barbie?

Heinäkuussa ihastelin generatiiviselle AI:n yllättävää hyötykäyttöä: rakennustyömaiden suunnittelua turvallisemmiksi työntekijöilleAvautuu uuteen ikkunaan.. En tiennyt että GenAI soveltuu tällaiseenkin – enemmän tätä! Toisaalta opin, miten monet kehonkuvahäiriöstäAvautuu uuteen ikkunaan. kärsivät käyttävät tekoälyä arviomaan kehoaan ja antamaan ”parannusvinkkejä”Avautuu uuteen ikkunaan., mikä vain syventää häiriötä, jonka taustalla ei ole todellinen kehon viallisuus vaan epäterve suhde kehoon. Siinäpä mietin, millä ihmeen keinolla tällaisia AI:n psykologisia haittoja voi edes yrittää suitsia.

Ja elokuun indexissä huokailin, miksi muotimaailman raamattu, Vogue-lehti, on alkanut käyttää tekoälyllä tehtyjä mallejaAvautuu uuteen ikkunaan. ihmisten sijasta. Mutta samassa indexissä oli myös tieto siitä, että AI:n avulla todella kehitetään uusia lääkkeitä toimimaan antibioottiresistenttejä mikrobeja vastaanAvautuu uuteen ikkunaan. – mahtavaa!

MIT Hype Index -formaatti voi näyttää hassulta, mutta sillä on kolme tärkeää ominaisuutta:

1. visuaalisen formaatin ansiosta se kokoaa ilmiöt yhteen kiinnostavalla tavalla,
2. lukija saa ylätason hypeä realistisemman kuvan AI-kentän trendeistä tietyllä hetkellä, ja
3. joka kuukauden kuvassa mukana ovat niin mahdollisuudet, riskit kuin AI:n höperömpi laita. Kuva on juuri niin moninainen kuin tekoälykenttä on.

Tekoälyn vastuullisuudesta ja tietoturvasta ohjeita Suomi.fi kehittäjille -sivustolla

AI:n vastuullisuudesta MIT Hype Index ei kuitenkaan suoraan kerro. Sitä asiaa löytyykin kätevästi DVV:n oppaasta tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen, jota on kesän aikana päivitetty. AI-vastuullisuuteen kuuluu myös tietoturva, ja tekoälyn tietoturvasta on juuri julkaistu oma osionsa DVV:n Digiturvan tietopankkiin, johon kannattaa muutenkin perehtyä.