Lastensuojelun sijaishuolto
- Palvelu
- 6 kuntaa
- Julkinen palvelu
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain muun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Sijaishuoltoa tarvitaan tilanteissa, joissa vanhempien omat voimavarat eivät riitä lapsen tai nuoren kasvun ja ke ...
Toimi näin
Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Sijaishuoltoa tarvitaan tilanteissa, joissa vanhempien omat voimavarat eivät riitä lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen turvaamiseen sekä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on vaaraksi itselleen tai ympäristölleen.
Kenelle ja millä ehdoin
Sosiaalityöntekijä työparinsa kanssa on arvioinut, että avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä, sopivia tai mahdollisia.
Tausta ja lainsäädäntö
Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.
Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Sijaishuoltoa järjestettäessä lapsen oma mielipide on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lapsella on myös oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin ihmisiin sijaishuollon aikana. Oikeutta voidaan rajoittaa vain, jos se vaarantaisi sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen tai olisi muuten haitallista lapselle.
Huostaan otettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi enintään puoleksi vuodeksi esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiinpaluuta sijaishuollon jälkeen.
Sijaishuollon järjestämisestä ja kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka sijoittaa lapsen. Käytännössä tämä on yleensä se hyvinvointialue, jolla lapsen kotikunta sijaitsee.