Suomi.fi kehittäjille
Siirry suoraan sisältöön.
Hyvät käytännöt kehittäjille
Kokonaisarkkitehtuuri toiminnan kehittämisessä

European Interoperability Framework (EIF)

EIF-viitekehyksen kuvaus

Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet, European Interoperability Framework (EIF), on Euroopan komission toimeksiannosta laadittu viitekehys digitaalisen tiedonvaihdon edistämiseksi. Yhteentoimivuusperiaatteiden tarkoituksena on auttaa julkisen hallinnon toimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan sujuvia ja yhteentoimivia digitaalisia palveluja. Periaatteiden avulla edistetään digitaalisten palveluprosessien yhdenmukaistamista ja pyritään varmistamaan, että nykyinen tai tuleva lainsäädäntö eivät vaaranna yhteentoimivuutta.

EIF koostuu yhteentoimivuuden käsitemallista ja 12 yhteentoimivuusperiaatteesta. Niiden pohjalta viitekehyksessä annetaan 47 toimenpidesuositusta. Yhteentoimivuusperiaatteissa on neljä eri tarkastelutasoa eli näkökulmaa, jotka ovat oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen taso.

Käyttöoikeustieto

EIF on julkinen asiakirja, joka on vapaasti saatavilla ja käytettävissä ilman erityisiä käyttörajoituksia. Se on suunnattu erityisesti julkisen hallinnon toimijoille, mutta myös yritykset, kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää sitä ymmärtääkseen paremmin yhteentoimivuuden periaatteita ja suosituksia.

Päivitetty: 29.5.2026

EIF-viitekehyksen ylläpito ja tuki

EIF-viitekehyksen ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2004. Nykyinen versio julkaistiin vuonna 2017, ja sitäkin uudistetaan parhaillaan. Vuonna 2024 asetetun Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen (2024/903) kuudes artikla käsittelee EIF-viitekehystä. Siinä linjataan, että Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta kehittää EIFiä ja päivittää sitä tarvittaessa. Lopullisesti yhteentoimivuusperiaatteet hyväksyy Euroopan komissio, minkä jälkeen ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Vuonna 2025 Euroopan komissio perusti epävirallisen asiantuntijaryhmän, joka sai tehtäväkseen päivittää EIFiä niin, että se vastaa Euroopan unionin politiikkatavoitteita ja ottaa huomioon uudet digitaaliset kehityssuunnat, kuten data-avaruudet ja tekoälyn. Asiantuntijaryhmän toimikausi kestää heinäkuuhun 2026 asti, mutta sitä voidaan tarvittaessa jatkaa.

Euroopan komission tulee tuottaa EIF-viitekehyksestä koulutusmateriaalia Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnan avustuksella. Komission tulee myös seurata ja raportoida siitä, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet EIFin toimeenpanossa.

Päivitetty: 29.5.2026

EIF-viitekehyksen soveltaminen

EIF on tarkoitettu yleiseksi viitekehykseksi, jota kaikki julkishallinnon toimijat Euroopan unionissa voivat soveltaa. Sen tarkoituksena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden syntyä. Jäsenmaita suositellaan tekemään EIFin pohjalta omia kansallisia viitekehyksiään (National Interoperability Frameworks, NIF).

EIFin periaatteiden ja suositusten avulla voi varmistaa, että oman organisaation arkkitehtuurissa on huomioitu yhteentoimivuus oikeudellisesta (periaatteellinen), organisatorisesta (liiketoiminta-arkkitehtuuri), semanttisesta (tietoarkkitehtuuri) ja teknisestä (sovellus- ja teknologia-arkkitehtuuri) näkökulmasta.

Pääperiaatteena on, että digitaalisten palvelujen kehittämisessä otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon yhteentoimivuus ja uudelleenkäyttö. Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi muiden tekemien sovelluskomponenttien hyödyntämistä tuotantokustannusten alentamiseksi tai jo valmiiksi kerätyn tiedon hyödyntämistä perusrekistereistä tai avoimena datana.

EIF esittää arkkitehtuurin periaatteet vain yleisellä tasolla. Sen tueksi on laadittu tarkemman tason viitearkkitehtuuri European Interoperability Reference Architecture (EIRA©), joka koostuu erilaisista arkkitehtuurin rakennuspalikoista (Architecture Building Blocks, ABB). Ne kuvaavat keskeisiä vaatimuksia ja kyvykkyyksiä, jotka on otettava huomioon julkisen palvelun laadun varmistamiseksi.

Päivitetty: 29.5.2026

Oletko tyytyväinen tämän sivun sisältöön?