Palautuminen tietoturvaloukkauksista

Kun tietoturvaloukkaus on jo päässyt tapahtumaan, riskienhallinnan näkökulmasta organisaatio toimii liian myöhään. Tilanne on saatava hallintaan nopeasti, jotta organisaatio pääsee palautumaan mahdollisimman nopeasti tavoitetilaansa – oli se sitten normaali taso, aiempaa parempi taso tai muu haluttu taso.

Palautuminen on keskeinen osa riskienhallintaa. Hyviä tapoja toteuttaa jäännösriskien hallintaa ovat

• palautumisen suunnittelu
• säännöllinen palautumisen harjoittelu ja
• testaaminen. 

Palautumissuunnitelmaa tulee testata säännöllisesti, ja siinä mainittuja prosesseja tulee harjoitella. Jos esimerkiksi tietojärjestelmän varmuuskopiot katsotaan kriittisiksi organisaation toiminnalle, organisaation tulee

• testata varmuuskopioiden toimivuutta säännöllisesti
• harjoitella varmuuskopioiden hyödyntämistä ja
• kehittää varmuuskopioiden laatua
• pohtia kuinka tiheästi varmuuskopiot otetaan
• varmistaa, ettei tunnistettu riski kohdistu myös varmuuskopioihin.

Palautumissuunnitelmassa tulee linjata myös palautumisen aikaisesta sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Hyvä, oikea-aikainen ja oikein kohdistettu viestintä tukee palautumista ja riskienhallintaa.

Prosessit eivät ole ikuisia. Koska digitaalinen toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti, muutokset saattavat vaatia organisaation suojautumisprosessien päivittämistä. Muutoksia voi tulla esimerkiksi organisaation

• toimintaan
• sidosryhmiin
• työkaluihin tai
• järjestelmiin.

Digitaalinen toimintaympäristö, verkkorikollisuus ja työkalut kehittyvät jatkuvasti, joten sekä suojausprosessien että osaamisen kehittäminen on välttämätöntä. Pöytälaatikkoon unohtuneet vanhentuneet prosessikaaviot eivät hyödytä organisaatiota riskin toteutuessa.

Mikäli muutos ei edellytä muutoksia suojautumisprosesseihin, dokumentoi tämäkin havainto. Näin organisaatiossasi tiedetään, että muutostarpeita on pohdittu aika ajoin.

Tee palautumisesta kattava aikajana sekä muistio, johon kirjaat seuraavat asiat:

1. mitä milloinkin on tehty
2. millaisia resursseja on hyödynnetty ja
3. millaisia vaikutuksia ja tapahtumia havaittiin.

Näitä tietoja analysoimalla voit tehostaa ja nopeuttaa organisaation suojautumisprosesseja.

Esimerkiksi korona-ajalla kerättiin runsaasti tietoa siitä, miten muutetaan organisaation toimintakulttuuria nopeasti hyvin lyhyen ajan sisällä.

Voit perustella digiturvaan käytettyjen ja siihen tulevaisuudessa tarvittavien taloudellisten resurssien tärkeyttä mittaamisesta saadun näytön avulla.

Mittareita voidaan hyödyntää esimerkiksi myös

• osoitusvelvollisuuden toteuttamiseen (esimerkiksi tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin liittyen) sekä
• häiriön sattuessa (osoittamaan digiturvan resursoinnin sekä resurssien seurannan ja niiden hallitun kehittämisen).

Turvallisuuden huomiointi kaikessa toiminnassa on vahvan digiturvakulttuurin lähtökohta. Hyvä digiturvakulttuuri ei ole pelkästään oikeanlaista reagointia häiriötilanteeseen tai laadukasta toipumista, vaan vahva turvallisuuskulttuuri myös auttaa organisaatiotasi sen toiminnan kehittämisessä.

Organisaation normaaliajan ja häiriötilanteen toimintaa ja koko organisaation toimintakulttuuria tulee kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti.

Organisaatiosi resilienssi, riskinottohalukkuus ja kyvykkyys rakennetaan normaaliolosuhteissa. Häiriön sattuessa vahva turvallisuuskulttuuri hyödyttää organisaatiotasi sekä toipumisessa että toiminnan kehittämisessä.

Esimerkiksi tekoäly saattaa tuoda merkittäviä muutostarpeita organisaatiosi asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen tai asiakkaiden odotuksiin. Varautukaa muutoksiin jo etukäteen, jotta voitte vastata muutostarpeisiin hallitusti ja suunnitelmallisesti. Etukäteen varautuminen on usein kustannustehokkaampaa kuin suunnittelematon reagointi.