Opas digitaalisen turvallisuuden harjoitusohjelman ja -toiminnan suunnitteluun

Häiriötilanteisiin pyritään tyypillisesti valmistautumaan etukäteen tehtävillä jatkuvuus-ja toipumissuunnitelmilla, joissa huomioidaan uhkat ja riskit, joista häiriötilanne voi saada alkunsa.

Lisäksi suunnitelmissa otetaan kantaa siihen, miten

• koulutetaan tarvittava henki­löstö
• suunnitellaan organisaation johtamismallit ja häiriötilanteeseen sopivat vaihtoehtoiset toimintatavat sekä
• määritetään häiriötilanteessa tarvittavat väistö- ja muut tilat.

Tyypillisesti suunnitelmissa huomioidaan toipumiseen tar­vittava aika ja kuvataan ne toimintatavat, joilla parhaiten tai mahdollisimman nopeasti saavutetaan riittävä palvelutaso. Tällaisen suunnitelman testaaminen ja toimivaksi toteaminen edellyttää harjoittelua.

Harjoittelun perusteena ovat uhka- ja riskianalyysit. Perus­teellisesti laaditut analyysit helpottavat niiden tilanteiden hah­mottamista, joihin harjoitustoiminta tulisi kohdistaa. Harjoitte­lu on mielekästä keskittää vaikutukseltaan laajoihin uhkiin.

”Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki” -sanonta pitää paikkansa myös harjoitustoiminnassa. Yhteiskunnan toiminnan kannalta sekä yk­sittäisen julkisen organisaation että yksityisen yrityksen toiminnalla voi olla ratkaiseva merkitys häiriötilanteen korjaa­misessa.

Vaikka poikkeusolojen todennäköisyyttä voidaan pitää hyvin epätodennäköisinä, on niihin kuitenkin syytä varautua suunnitelmin, joita testataan harjoittelemalla.