Kokonaisarkkitehtuurin prosessit

Johdon tulee määritellä kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja odotukset, jotka ohjaavat prosessien kehittämistä ja toteutusta.

Johdon tulee varmistaa, että kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon on riittävästi resursseja, kuten budjetti ja henkilöstö.

Johdon tulee toimia kokonaisarkkitehtuurin "sponsorina", tarjoten jatkuvaa tukea ja kannustusta organisaation kaikilla tasoilla, jotta kokonaisarkkitehtuurin merkitys ymmärretään ja sen käyttöä edistetään.

Johdon tulee seurata ja arvioida kokonaisarkkitehtuuriprosessien edistymistä, jotta voidaan varmistaa niiden tehokkuus ja mahdollisten ongelmien ratkaiseminen ajoissa.

Kokonaisarkkitehtuuri toimii jatkuvan toiminnan ja hanketoiminnan yhteisenä viitekehyksenä. Arkkitehtoniset linjaukset ja tavoitetila ohjaavat hankkeiden suunnittelua ja toteutusta, ja hankkeiden tuottamat muutokset päivittävät vastaavasti kokonaisarkkitehtuuria osaksi pysyvää toimintaa.

Vaiheet toteutetaan useassa toistuvassa syklissä, jolloin kehitys on joustavampaa ja mahdollistaa jatkuvan parantamisen. Tämä malli on dynaamiseen ympäristöön sopiva ja soveltuu ketteriä menetelmiä hyödyntäville organisaatioille.

Strateginen arkkitehtuuritiimi johtaa kokonaisuutta, mutta vastuu toteutuksesta on jaettu eri yksiköille, ryhmille tai tiimeille. Tämä malli on erityisen sopiva suurille organisaatioille, joissa yksiköt hallinnoivat omia kokonaisuuksiaan.

Kaikkia vaiheita päivitetään jatkuvasti osana päivittäistä toimintaa ilman erillisiä projekteja. Tämä malli sopii kypsille organisaatioille, joissa arkkitehtuurin kehitys on vakiintunut osaksi normaalia toimintamallia.

Yhdistää useita lähestymistapoja; esimerkiksi tavoitetilan ja keskeisten linjausten määrittely voidaan toteuttaa projektina, kun taas toteutus, seuranta ja ylläpito tapahtuvat osana jatkuvaa toimintaa ja kehittämistä. Tämä malli tukee sekä pitkäjänteistä kehittämistä että ketteriä muutoksia.

Johto vastaa arkkitehtuurin vastuuttamisesta organisaatiossa ja arkkitehtuurin kehittämisen tilannekuvan seurannasta. Arkkitehtuuriohjaus toteutuu johdon päätösten kautta.

Johdon keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:

• arkkitehtuurin strateginen ohjaus
• arkkitehtuuriperiaatteiden hyväksyntä
• arkkitehtuurityössä käytettävien viitearkkitehtuurien linjaus
• arkkitehtuurin hallintamallin hyväksyntä
• kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät karkean tason tehtävänannot ja niiden tuotosten hyväksyntä.

Palvelu- ja tuoteomistajat ylläpitävät tuotteiden, palveluiden ja järjestelmien kuvauksia ja tuovat tätä tietoa samoin kuin talouden näkökulmaa arkkitehtuurisuunnitteluun.

Arkkitehtien nimikkeet ja tehtävien sisältö vaihtelevat organisaatiokohtaisesti. Joissakin tapauksissa kokonaisarkkitehti voi hoitaa laajasti eri arkkitehtuuriroolien tehtäviä, joissakin tapauksissa taas on arkkitehtuurin eri osa-alueisiin erikoistuneita arkkitehtejä.

Esimerkiksi seuraavia nimikkeitä käytetään yleisesti:

• Pääarkkitehti vastaa kokonaisuudesta (KA-toiminnosta) ja arkkitehtuuriviestinnästä, johon tarvitaan myös viestinnän ammattilaisia. Pääarkkitehdin olisi hyvä olla organisaatiorakenteessa lähellä johtoa.
• Kokonaisarkkitehti vastaa kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisesta KA-tasolle sekä strategisten tavoitteiden mukaisuudesta. Pääarkkitehdin ja kokonaisarkkitehdin vastuunjako voi vaihdella organisaatiokohtaisesti. Voi olla yksi pääarkkitehti, joka on myös kokonaisarkkitehti ja edustaa kaikkia näkökulmia. Tyypillinen vakiintunut malli on, että pääarkkitehti on kokonaisarkkitehti.
• Liiketoiminta-arkkitehti, huolehtii oman vastuualueensa tarpeiden esiin nostamisesta kokonaisarkkitehtuurin prosessien ja menetelmien mukaisesti ja tukee muuta ict-henkilöstöä kehitystyössä. Liiketoiminta-arkkitehti vastaa organisaation toiminnan, prosessien ja kyvykkyyksien kuvaamisesta ja kehittämisestä. Rooli varmistaa, että toiminnan muutokset ovat linjassa strategian kanssa ja että ne kytkeytyvät johdonmukaisesti tieto-, sovellus- ja teknologia-arkkitehtuureihin.
• Ratkaisuarkkitehti vastaa yksittäisestä ratkaisusta tai kehitettävästä kokonaisuudesta ja sen arkkitehtuurista kaikilla tasoilla ja näkökulmilla (toiminta, tieto, sovellukset, teknologia). Rooli varmistaa, että ratkaisu on yhteensopiva kokonaisarkkitehtuurilinjausten kanssa ja toteuttaa asetetut toiminnalliset ja tekniset vaatimukset.
• Palveluarkkitehti vastaa palvelukokonaisuuksien rakenteesta, palveluketjuista, rajapinnoista ja elinkaaren hallinnasta kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden mukaisesti. Rooli varmistaa, että palvelut ovat käyttäjälähtöisiä, selkeitä ja yhteentoimivia sekä tukevat organisaation strategisia ja toiminnallisia tavoitteita. Palveluarkkitehti voi toimia myös palvelumuotoilijan roolissa, jolloin vastuualueeseen kuuluu palvelujen käyttäjäymmärryksen syventäminen, asiakaspolkujen ja palvelukokemuksen suunnittelu sekä palvelujen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa. Tällöin palvelumuotoilu toimii keinona konkretisoida arkkitehtuurilinjauksia ja varmistaa, että palveluratkaisut ovat käytännössä toimivia ja käyttäjien tarpeita vastaavia.
• Tietoarkkitehti vastaa tietojen rakenteiden, käsitteiden, tietomallien ja tietovirtojen määrittelystä sekä tiedon yhteentoimivuudesta. Rooli varmistaa, että tieto tukee toimintaa, analytiikkaa ja raportointia sekä noudattaa sovittuja standardeja ja linjauksia.
• Sovellusarkkitehti vastaa sovelluskokonaisuuden rakenteesta, integraatioista ja sovellusten välisistä riippuvuuksista. Sovellusarkkitehti varmistaa, että sovellukset tukevat palveluja ja prosesseja sekä noudattavat arkkitehtuurilinjauksia ja teknisiä periaatteita.
• Tietoturva-arkkitehti vastaa organisaation tietoturvan kehittämisestä yhdessä tietoturvavastaavan ja tietosuojavastaavan kanssa.
• Teknologia- tai infrastruktuuriarkkitehti vastaa teknologia- ja infrastruktuuriratkaisujen kokonaisuudesta, linjauksista ja elinkaaren hallinnasta. Rooli painottuu usein linjatyöhön, kuten teknologioiden ylläpitoon, valvontaan ja kehittämiseen, ja sisältää tyypillisesti vähemmän projektityötä. Tehtävä voi olla konsulttivetoinen, mutta myös viranomaisen vastuulla.
• Kokonaisarkkitehtuurin laatu- ja kehitysvastaava vastaa menetelmän mukaisuudesta.

Kokonaisarkkitehtuurista vastaava taho huolehtii myös digitaalisen turvallisuuden asiantuntijoiden osallistamisesta työn eri prosesseihin. Digitaalisesta turvallisuudesta vastaavat roolit, kuten tietoturvapäällikkö, tietoturva-arkkitehdit ja tietosuojavastaavat olisi hyvä sisällyttää kaikkiin prosessin vaiheisiin omien vastuu- ja osaamisalueidensa mukaisesti.

Tietoturvapäällikkö vastaa tietoturva-arkkitehtuurista.

Tietoturvallisuuden asiantuntijat kuvaavat ja ylläpitävät tietoturvallisuusarkkitehtuuria. Arkkitehtuurisuunnittelussa he määrittelevät tietoturvaan liittyviä vaatimuksia. Samoin he hyödyntävät kokonaisarkkitehtuurikuvauksia tietoturvaa arvioidessaan.

Tietosuojavastaava ja muut tietosuojan asiantuntijat toimivat asiantuntijoina arkkitehtuurin määrittelyssä ja tarkastavat tietosuojaan liittyvien vaatimusten toteutumista kehittämisen eri vaiheissa. He myös hyödyntävät kokonaisarkkitehtuurikuvauksia tietosuojaa arvioidessaan. He ovat avainasemassa tiedonhallintamallin tietovarantojen ja tietoaineistojen määrittelyssä, sillä perusta ja tulkinnat näille tulee tietosuojasäätelystä (GDPR). 

Tiedonhallintamallista (THM) vastaavat asiantuntijat vastaavat tiedonhallintamallin tiedonhallinnan osuudesta ja sen ylläpidosta. Tiedonhallintamalli on osa kokonaisarkkitehtuuria, mutta sen käyttötarkoitus on eri.

Tiedonhallinnan asiantuntijat vastaavat tietoaineistojen elinkaarihallinnasta ja tuottavat sisältöä erityisesti tietoarkkitehtuuriin (muun muassa tiedonohjaussuunnitelma, arkistonmuodostussuunnitelma, tehtäväluokitus ja muita tietovarantojen/tietoaineistojen kuvauksia). He ovat avainasemassa tiedonhallintamallin tietovarantojen ja tietoaineistojen määrittelyssä, sillä perusta ja tulkinnat näille tulevat tiedonhallintalaista ja arkistolainsäädännöstä.