Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen

Osallistava kehittäminen on suositeltavaa aina, riippumatta järjestelmän tai palvelun tarkoituksesta. Esimerkiksi tekoälyn avulla tuotantoa tehostavalla tulitikkutehtaallakin on syytä ottaa henkilöstö mukaan kehittämiseen, vaikkei järjestelmän kehittäminen liittyisikään  perus- tai ihmisoikeuksien kaltaisiin painaviin teemoihin.

Siirtyminen uusiin menetelmiin sujuu todennäköisesti paremmin, kun kaikki ovat prosessissa osallisia, ymmärtävät, mistä on kyse, ja tuovat kehittämiseen oman kokemuspohjaisen tietonsa.

Osallistamisen muodot vaihtelevat paljonkin, ja aivan koko kehitys- ja tuotantokaaressa voi olla mukana käyttäjiä ideoimassa, testaamassa, iteroimassa ja kommentoimassa.

Julkishallinto on siirtynyt varsin lyhyessä ajassa paperilomakkeiden valtakunnasta digitaalisiin palveluihin ja asiakaskeskeiseen palvelumuotoiluun. Nyt kehitys vie kohti automatisoitua, elämäntapahtuma- ja yksilökeskeistä, digitaalista julkista palvelua.

Uusilla teknologisilla järjestelmillä on kyky lähestyä ja ”ymmärtää” yksittäistä ihmistä, käyttää monipuolisesti hänen tietojaan palveluekosysteemeissä ja tuottaa hänelle varsin pitkälle automatisoitua, yksilöllistä palvelua ja päätöksentekoa.

Julkisen sektorin onkin välttämätöntä informoida ja ymmärryttää kansalaisia tästä kehityksestä, jotta osallisuus julkiseen keskusteluun ja osallistumisprosesseihin olisivat ylipäänsä tavalliselle ihmiselle mahdollisia.

Teknologinen kehitys mahdollistaa uudenlaisen suhteen julkisen vallan palvelujen ja yksittäisen kansalaisen välille. Arvioi kehityshanketta suunnitellessasi seuraavia näkökulmia:

1. Miksi osallistaminen juuri tähän hankkeeseen on tärkeää? Jos on todennäköistä tai edes vahvasti mahdollista, että kehittämisen lopputuloksella on vaikutuksia kansalaisten arkeen ja oikeuksien toteutumiseen, osallistamisen tulisi olla välttämätöntä.
2. Missä vaiheissa kansalaisten osallistaminen on erityisen arvokasta? Koska ongelman määrittäminen ja tarvittavan datan kerääminen ovat tekoälyjärjestelmän kivijalka, osallistamisen konkreettisen tavoitteen muodostamiseen on kriittisen tärkeää.
3. Miten osallistamista toteutetaan? OECD kertoo verkkosivuillaan 12 erilaisesta kansalaisosallistamisen menetelmästä (englanniksi)Avautuu uuteen ikkunaan.. Arjessa menetelmien määrä on varmasti suurempi.
4. Kuka vastaa osallistamisprosessin järjestämisestä? Osallistaminen, jossa mukaan kutsutaan erilaisia toimijoita ja kansalaisryhmiä, on vaativa prosessi. Asiantuntija- ja ammattilaisapua on saatavissa, eikä prosessin haastavuus saa olla tekijä, joka estää aidon osallistamisen.