Palveluväylän RHEL- tai Ubuntu-liityntäpalvelin
RHEL- tai Ubuntu-liityntäpalvelin on yksi Palveluväylän liityntäpalvelinvaihtoehdoista. Alustapalvelimesta tehdään liityntäpalvelin asentamalla ensin Ubuntu- tai RHEL-käyttöjärjestelmä ja sitten X-road-liityntäpalvelinohjelmisto. Liityntäpalvelimen voi sijoittaa pilviympäristöön tai konesaliin.
Jos organisaatiosi aikoo huolehtia liityntäpalvelimen käyttöönotosta ja ylläpidosta itse, tarvitset ensin alustan, johon liityntäpalvelinohjelmisto myöhemmin asennetaan. Liityntäpalvelinta voi käyttää sekä palvelujen tarjoamiseen että hyödyntämiseen.
Tutustu myös toiseen Palveluväylän liityntäpalvelinvaihtoehtoon, kontitettuun liityntäpalvelimeen.

Millaiselle organisaatiolle sopii?
Hyvä vaihtoehto organisaatiolle, jolla on Linux-osaamista RHEL- tai Ubuntu-järjestelmistä.
Mitä liityntäpalvelin vaatii organisaatiolta?
- Tarvittavat resurssit liityntäpalvelimen ylläpitoon ja hallinnointiin. Kustannuksia voi arvioida Nordic Institute for Interoperability Solutionsin laskurilla (englanniksi)Avautuu uuteen ikkunaan.. Huomioi, että laskuria ei ole kehitetty suoraan Palveluväylän käyttöön, joten kaikkia laskurin kohdat ei välttämättä voi soveltaa sellaisenaan.
- Virtuaalisen tai fyysisen alustapalvelimen
Lisäksi liityntäpalvelimesta vastaavan henkilön tulisi tuntea:
- RHEL- tai Ubuntu-käyttöjärjestelmä
- X-road-ohjelmiston perusteet
Liityntäpalvelimen tekniset vaatimukset
Jos organisaatiosi haluaa asentaa liityntäpalvelinohjelmiston itse, tutustu liityntäpalvelimen teknisiin vaatimuksiin:
- Käyttöjärjestelmä: Ubuntu 20.04 LTS, Ubuntu 22.04 LTS tai RHEL 7, RHEL 8
- Prosessori: vähintään Dual Core
- Käyttömuisti: 4 GB
- Levytila: 10 GB vapaata levytilaa
Tutustu liityntäpalvelimen teknisiin vaatimuksiin.
Liityntäpalvelimen käyttöympäristö
Liityntäpalvelimen voi sijoittaa seuraaviin ympäristöihin:
- Pilviympäristö
- Konesali
Mieti valintaa tehdessäsi, mitä teknologioita organisaatiollasi on jo käytössä ja millaista Palveluväylän käyttö tulee olemaan.
Liityntäpalvelimen sijoittaminen pilviympäristöön
Pilviympäristöön sijoitetun liityntäpalvelimen etuja ovat muun muassa kustannustehokkuus ja skaalautuvuus. Pilviympäristössä liityntäpalvelimen tarvitsemaa kapasiteettia on helppo kasvattaa ja toteutuksesta voidaan rakentaa hyvin vikasietoinen.
Liityntäpalvelin kannattaa sijoittaa pilviympäristöön erityisesti silloin, kun:
- Organisaatiollasi on ennestään tietoa pilviteknologioista ja organisaatiosi muut palvelut ovat jo pilviympäristössä.
- Palveluväylän suunniteltu käyttö on raskasta ja kapasiteetin tarve vaihtelee. Esimerkiksi:
- Organisaatiosi tarjoaa ja/tai hyödyntää monia palveluja.
- Organisaatiosi palvelujen käyttöaste vaihtelee, esimerkiksi tietojen hakemisessa tulee ajoittaisia kovan kysynnän piikkejä.
- Organisaatiosi tarjoamien palveluiden täytyy olla hyvin vikasietoisia.
Kustannukset vaihtelevat käytettävän pilviympäristön mukaan. Pilviympäristöissä käytetään usein kustannustehokasta hinnoittelua, jossa maksat vain siitä kapasiteetista, jota käytät. Kustannusten arvioimisen avuksi on olemassa erilaisia hinnoittelulaskureita. Katso esimerkiksi Amazonin pilviympäristön (AWS) laskuri (englanniksi)Avautuu uuteen ikkunaan..
Tutustu AWS:n tuottamaan parhaat käytännöt -ohjeistukseen liityntäpalvelimen sijoittamisesta AWS-ympäristöön (englanniksi)Avautuu uuteen ikkunaan..
Liityntäpalvelimen sijoittaminen konesaliin
Konesaliin sijoitettu liityntäpalvelin sopii sekä raskaaseen että kevyeen käyttöön. Konesaliin sijoitetun liityntäpalvelimen kapasiteettia on hankalampaa skaalata.
Liityntäpalvelin kannattaa sijoittaa konesaliin erityisesti silloin, kun:
- Organisaatiolla on jo valmiiksi omaa konesali-infraa ja tietämystä konesaleista
- Palveluväylällä käsiteltävän tiedon täytyy säilyä Suomessa tietosuoja- tai tietoturvavaatimusten takia
Erot kontitettuun liityntäpalvelimeen
- Perustuu erilaiseen teknologiaan
- Tarvitsee oman erillisen alustapalvelimen
- On hieman kontitettua liityntäpalvelinta raskaampi vaihtoehto
Esimerkki: RHEL-tai Ubuntu - liityntäpalvelin konesalissa tai omassa IT-infrassa. Organisaatio FI tarjoaa erityisen arkaluonteisia tietoja Palveluväylän kautta. Tietoja ei saa käsitellä Suomen rajojen ulkopuolella. Organisaatiolla on kokemusta RHEL-käyttöjärjestelmästä, joten organisaatio päättää asentaa RHEL-liityntäpalvelimen omaan, Suomessa sijaitsevaan konesaliinsa.
Liityntäpalvelimen käyttöönotto
Jos organisaatiosi aikoo ottaa RHEL- tai Ubuntu-liityntäpalvelimen käyttöön, tutustu Liityntäpalvelimen asennusdokumentaatioon:
Tutustu myös seuraaviin sivuihin:
- Ulkoisen kuormantasaajan käyttö
- NIISin tarjoama tekninen dokumentaatioAvautuu uuteen ikkunaan. (englanniksi)